Työterveys ja hyvinvointi

Ammattitaitoa työsi parhaaksi

Henkilöstön terveys ja hyvinvointi ovat yrityksen tärkeimpiä kilpailuvaltteja. Investoinnit työterveyteen saadaan moninkertaisena takaisin, kun yritys ja työterveyshuolto toimivat tiiviissä yhteistyössä yrityksen strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Olemme yrityksen aktiivinen kumppani, joka tuottaa selkeää lisäarvoa parantamalla henkilöstön työkykyä ja työhyvinvointia.

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous >>

Moniammatillinen tiimi palveluksessanne

Asiakkaita palvelee moniammatillinen työterveyshuollon tiimi, jonka jäsenet tuovat oman osaamisensa ja näkökulmansa kokonaisuuteen. Yritykselle nimetään oma työterveyslääkäri, -hoitaja ja työfysioterapeutti sekä tarpeen mukaan myös työterveyspsykologi.

Työlähtöinen toimintamalli

Yhteistyön aluksi kartoitamme lähtötilanteen, asetamme yhteiset mitattavat tavoitteet, suunnittelemme toimenpiteet, mittaamme ja arvioimme. Tavoitteiden saavuttaminen varmistetaan jatkuvalla yhteistyöllä ja kehittämisellä.

Laadun arviointi ja kehittäminen

Olemme laatineet laatukäsikirjan ja ja sitoutuneet sen kehittämiseen vuodesta 2002 alkaen. Laadunhallintajärjestelmän dokumentaatiossa kuvataan ne laadunhallintajärjestelmämenettelyt, joilla osoitetaan Kotkan Työterveys Oy:n kyky tuottaa sopimuksen mukaisia palveluja.

Laadunhallintajärjestelmä on rakennettu täyttämään standardin SFS – EN ISO 9001:2000 vaatimukset. Käytämme IMSprocess-järjestelmää. Sen avulla auditoimme määräajoin toimintaprosessimme ja analysoimme toimintaamme erilaisin mittarein.

Järjestämme vuosittain asiakas- ja yritysasiakastyytyväisyyskyselyjä, joiden tulosten pohjalta kehitämme toimintaamme. Tavoitteena on toiminnan vaikuttavuuden jatkuva arviointi ja kehittäminen.

Tutustu palveluihimme

Työhyvinvointi

Työterveyshuolto voi olla mukana kehittämässä työyhteisöjen ja tiimien toimintaa siten, että toiminta tukee entistä paremmin työhyvinvointia ja sitä kautta tuloksentekokykyä.

Kehittämishankkeet voivat olla sisällöltään pienimuotoisia ja lyhytaikaisia tai laajempia ja pitkäkestoisia kehittämisprojekteja. Kaikki hankkeet räätälöidään aina yksilöllisesti yrityksen tilanne huomioiden.

Varhaisen tuen malli

Varhaisen tuen mallilla tarkoitetaan kaikkia niitä tukitoimenpiteitä, jotka käynnistetään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa henkilön työkyvyn ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Ensisijaisena tavoitteena on henkilön työkyvyn edistäminen siten, että entisessä tehtävässä jatkaminen on mahdollista.

Varhainen tuki on ennalta ehkäisevää toimintaa, jonka avulla edistetään työhyvinvointia ja ennakoidaan mahdolliset sitä haittaavat tekijät jo alkuvaiheessa. Se on osa normaalia esimiestyötä, joka sisältää säännöllisen vuorovaikutuksen työntekijöiden kanssa. Toimijoina ovat esimies työntekijä ja tarpeen mukaan työterveyshuollon edustaja. Varhaisen tuen toimet ovat luottamuksellista toimintaa.

Varhaisen tuen malliin kuuluu, että esimies pitää yhteyttä sairauslomalla tai kuntoutustuella olevaan henkilöön. Yhteydenpidon avulla varmistetaan, että kontakti työyhteisöön säilyy.
Ennen pitkän sairausloman tai kuntoutustuen päättymistä esimies keskustelee työntekijän kanssa työkyvystä ja työssä mahdollisesti tarvittavista uusista järjestelyistä. Työhön palaavan edun mukaista on ottaa yhteyttä myös työterveyshenkilöstöön työhön paluun tukea ja seurantaa varten.

Tarjoamme tukea ja koulutusta esimiehille toiminnan käynnistämiseksi yrityksessä. Malli luo pelisäännöt kolmikantayhteistyölle työntekijä- esimies ja työterveyshuolto.

Työterveyspsykologi

Työterveyspsykologin yksilövastaanotolle pääsee työterveyshoitajan tai työterveyslääkärin lähetteellä. Vastaanotolla käydään luottamuksellisia keskusteluja asiakkaan hyvinvointiin liittyvistä asioista. Työterveyspsykologi arvioi asiakkaan kanssa yhdessä tarvittavia jatkotoimia. Käyntimäärät on rajattu pääsääntöisesti yhdestä kolmeen käyntiin.
Työterveyspsykologi voi olla tukena kun laaditaan yritykselle ohjetta kiusaamisen ja häirinnän ehkäisemiseksi. Tarjoamme myös tukea ja apua työyhteisön konfliktitilanteissa.

Kriisihoito

Jos yrityksessä tapahtuu jotain äkillistä ja järkyttävää, työterveyshuolto on tukena niin ensiavun kuin debriefingin eli jälkipuinnin järjestämisessä. Äkillisen ja järkyttävän tilanteessa kannattaa ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon mahdollisimman pikaisesti. Tarpeen mukaan järjestetään debriefing-tilaisuus.

Luennot ja koulutustilaisuudet

Toteutamme erilaisia luentoja ja koulutustilaisuuksia. Koulutukset suunnitellaan yrityksen tarpeiden mukaan: työterveyshenkilöstö pitää luentoja keskusteluineen esimerkiksi seuraavista aiheista:

– Varhainen tukeminen esimiestyössä.
– Vireänä työssä – vinkkejä ja ideoita omasta jaksamisesta huolehtimiseen
– Toimiva työyhteisö työhyvinvoinnin tukena
– Tuki esimiehille ja työntekijöille muutostilanteessa

Tukea esimiestyöhön

Tarjoamme esimiehille konkreettisia apuvälineitä, kuten esimerkiksi työhyvinvointikyselyt, esimiesten konsultointi ja vuorovaikutuskoulutukset työyhteisö- ja esimiestasolla. Työyhteisön kehittämishankkeissa työterveyshuollon asiantuntijoita voi pyytää mukaan ohjaamaan ja sparraamaan hanketta yhdessä esimiesten kanssa.

Toimivaksi todettu esimiesten ja työyhteisöjen tukimuoto on niin sanottu työyhteisöterveystarkastus, jossa yhdistetään työterveyshuollon yksilötarkastukset (esim. ikäkausitarkastukset), työpaikkakäynti sekä työyhteisön työhyvinvointikysely. Yksilötarkastuksen yhteydessä työterveyshoitaja haastattelee työntekijät ja selvittää yksilötasolla myös työyhteisöön, -ilmapiiriin ja muutoksiin liittyviä asioita. Näin saadaan selville koko työyhteisön tila kaikista näkökulmista.

Työpaikkakäynnin, kyselyvastausten ja terveystarkastuksessa esiin tulleiden seikkojen perusteella työterveyshuolto laatii yhteenvedon. Sen pohjalta käydään yhteiskeskustelu esimiehen ja työyhteisön kanssa työhyvinvoinnin nykytilasta ja lähitulevaisuuden kehittämiskohteista ja sovitaan seuranta.

Työnohjaus

Työnohjaus on yksi hyväksi havaittu keino tukea työntekijän tai koko työyhteisön jaksamista ja tuloksentekokykyä. Työnohjaus voi olla työn tekemiseen liittyvien prosessien ja rakenteiden tutkimista, työnkuormitustekijöistä puhumista sekä työn herättämien tunteiden luottamuksellista jakamista. Työnohjaus toteutetaan tarpeen ja tavoitteen mukaan yksilö-, ryhmä- tai työyhteisöohjauksena.

Työnohjauksen sisältö voi liittyä esimerkiksi työyhteisön toiminnan selkiyttämiseen, työrooleihin, organisaation muutoksiin, tiedonkulkuun, työilmapiiriin, jaksamiseen, johtamiseen ja yhteistyöhön sekä ammatti-identiteetin tarkasteluun.

Työfysioterapia

Työfysioterapeutin tavoitteena on säilyttää ja edistää työntekijöiden työ- ja toimintakykyä ja terveyttä.

Työfysioterapeutti toimii työterveyshuollossa asiantuntijana fyysisen kuormittumisen arvioinnissa, ergonomiassa, rasitusvammojen ja liikuntaelinoireiden ehkäisyssä ja hoidossa sekä fyysisen toimintakyvyn edistämisessä.

Työfysioterapian asiantuntijan rooli edellyttää fysioterapeutin pätevyyden ja sen lisäksi työterveyshuollon pätevöitymiskoulutuksen. Kotkan Työterveys Oy:n työfysioterapeutit kouluttautuvat jatkuvasti ylläpitääkseen ammattitaitoaan.

Työfysioterapeutin vastaanottotoiminta

Vastaanotolla saa yksilöllistä ohjantaa tuki- ja liikuntaelinten vaivojen hoidossa ja ennaltaehkäisyssä sekä keinoissa vähentää työnkuormitusta ergonomian avulla. Kotkan työterveys Oy:n työfysioterapiassa on erikoisosaamista MDT-fysioterapiasta (McKenzie) eli mekaanisen kivun diagnosoinnista ja terapiasta, physioTrainer ja physioPilates toimintaa. Vastaanotolle pääset työterveyslääkärin ja työterveyshoitajan ohjaamana, mikäli fysioterapiapalvelut kuuluvat yrityksen työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.

Työfysioterapian pääpaino on tuki- ja liikuntaelinvaivojen ennaltaehkäisyssä ja KTO:n fysioterapiassa ei käytännössä toteuteta pitkiä fysikaalisia hoitosarjoja. Fysioterapian avulla usein pystytään ennaltaehkäisemään vaivojen kroonistuminen ja lyhentämään tules-sairaspoissolojen kestoa.

Työfysioterapeutin asiantuntemusta käytetään avuksi myös työkyvyn arvioinneissa, kun tarvitaan fysioterapeutin näkemystä siitä kohtaako työn asettamat vaatimukset ja työntekijän fyysinen toimintakyky. Työfysioterapeutti antaa vastaanotolla tarvittaessa myös liikuntaneuvontaa liittyen terveyden/työkyvyn ylläpitämiseen ja toteuttaa kuntoutusten seurantakäyntejä.

Työpaikkatoiminta

Työfysioterapeutti on tarvittaessa mukana työpaikkakäynneillä tai käy tekemässä erillisiä ergonomisia selvityksiä, kun halutaan selvittää työkohteen fyysisiä kuormitustekijöitä ja löytää keinoja kuormituksen vähentämiseksi. Työfysioterapeutti on usein työpaikoilla arvioimassa esimerkiksi näyttöpäätetyön ergonomiaa, nostotyön kuormittavuutta tai työtilojen -ja laitteiden ergonomiaa.

Suunnittelu yhteistyö uusissa työkohteissa on myös tärkeä osa työfysioterapiaa, hyvällä ergonomiasuunnittelulla pystytään usein välttämään tai vähentämään ergonomisia riskitekijöitä.

Työfysioterapeutti voi auttaa myös suunnittelemaan ja toteuttamaan työpaikalla erilaisia projekteja, joilla halutaan esim. seurata ja parantaa työntekijöiden fyysistä kuntoa ja työkykyä.

Koulutukset

Työfysioterapeutit järjestävät käytännön läheistä ergonomiakoulutusta työpaikan tarpeita ajatellen joko yrityksen omissa tiloissa tai Kotkan Työterveys Oy:n tiloissa. Koulutuksissa käsitellään usein työn fyysistä kuormittavuutta, nostotekniikoita, atk-ergonomiaa ja terveysliikuntaa.

Kotkan työterveys Oy:ssä toteutetaan myös selkä- ja niskakursseja. Selkä- ja niskakursseilla käydään läpi pienryhmässä käytäntöön painottuvien harjoitteiden avulla, mitä voit itse tehdä selkäkipujen ennaltaehkäisemiseksi. Kurssit toteutetaan ryhmämuotoisena ja jokaisella tapaamisella on oma aihealueensa. Selkä- ja niskakursseja toteutetaan myös tarpeen mukaan yrityskohtaisesti.

Kuntotestaus

Kotkan työterveys Oy:ssä on valmiudet toteuttaa polkupyöräergometritestejä, lihaskunto-, FMS kehonhallinta- ja liikkuvuustestejä sekä kävelytestejä. Kuntotestauksen avulla pystytään kartoittamaan työntekijän hengitys- ja verenkiertoelimistön sekä lihaksiston kuntoa. Kuntotestin jälkeen testattava saa myös yksilöllistä ohjausta siitä, kuinka omaa kuntoa kannattaisi ylläpitää, jotta oma työkyky ja terveys pysyisivät mahdollisimman hyvänä.

Kuntotestejä toteutetaan usein osana työntekijöiden toimintasuunnitelman mukaisia määräaikaisterveystarkastuksia. Kuntotestausta on myös mahdollista toteuttaa yritysten henkilöstöille laajempana kokonaisuutena, jos halutaan seurantamittaria henkilökunnan terveyden ja fyysisen kunnon osalta.

Ennaltaehkäisevä työterveyshuolto

Toteutamme työterveyshuoltoa hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti prosessina, joka perustuu työpaikan tarpeisiin. www.finlex.fi, www.ttl.fi

Hankimme tietoa työpaikasta, työyhteisöstä, työntekijöistä ja työstä. Tietoa analysoidaan ja sen pohjalta tehdään johtopäätökset sekä pohditaan terveydellinen merkitys ja toimenpiteiden kiireellisyysjärjestys. Laadimme Asiakasyritysten kanssa yhteiset työhyvinvoinnin tavoitteet.

Yrityksenne käyttöön tulee työterveyshuoltotiimi, johon kuuluvat työterveyslääkäri, työterveyshoitaja, työfysioterapeutti ja työterveyspsykologi. Oma laboratorio- ja röntgenyksikkö täydentävät toimintaamme.

Toiminta kohdistuu työntekijöihin, työpaikkaan ja työyhteisöön. Toimintamuodot ovat ehkäiseviä, edistäviä ja korjaavia. Jatkuvan toiminnan lisäksi toteutetaan projekteja sekä kehitetään uusia toimintatapoja ja innovaatioita. Toimintaa arvioidaan jatkuvasti valtakunnallisella, toimipaikan sekä työterveysyksikön tasolla.

Työpaikkaselvitys ja toimintasuunnitelma

Työpaikkaselvitys on työterveyshuollon toiminnan perusta. Työpaikkaselvitysten tavoitteena on tunnistaa työstä ja työoloista johtuvia vaara- ja kuormitustekijöitä, työyhteisön vahvuuksia ja arvioida niiden vaikutuksia työntekijän terveyteen ja työhyvinvointiin.

Työpaikkaselvitys tehdään yhteistyönä yrityksen kanssa ja siinä otetaan huomioon mm. työpaikalla mahdollisesti ilmenevät altisteet, työn kuormittavuus, työjärjestelyt ja tapaturma- ja väkivaltavaarat. Terveydellisen merkityksen arviointiin osallistuvat työterveyslääkäri, työterveyshoitaja ja työfysioterapeutti. Työpaikkaselvityksen perusteella tehdään terveystarkastussuunnitelma.

Työterveyshuolto antaa toimenpide-ehdotuksia työpaikan terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi ja myös seuraa näiden toimenpiteiden toteutumista. Työterveyshuolto antaa tukea työpaikan jatkuvassa kehittämisessä ja suunnittelussa, kun halutaan parantaa työoloja.

Tapaturmavaarojen selvittäminen tehdään yhteistyössä työterveyshuollon ja työsuojeluhenkilöstön kanssa. Apuna käytetään yrityksessä tehtyjä riskikartoituksia.

Toimintasuunnitelma on yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyössä laatima kirjallinen suunnitelma työterveyshuollon toteuttamisesta. Työpaikkaselvitys ja asiakkaan tarpeet ovat toimintasuunnitelman perusta.

Toimintasuunnitelmaan kirjataan työterveyshuollon yleiset tavoitteet ja niistä johtuvat toimenpiteet. Siinä sovitaan miten niitä toteutetaan ja seurataan. Toimintasuunnitelma laaditaan 3-5 vuodeksi kerrallaan ja sitä tarkistetaan vuosittain.

www.kela.fi

Työkyvyn tukeminen

Työhyvinvointitoiminnalla (TYHY) tarkoitetaan toimintaa, jolla työnantaja ja työntekijät sekä työpaikan yhteistyöorganisaatiot yhteistyössä pyrkivät edistämään ja tukemaan jokaisen työelämässä mukana olevan työ- ja toimintakykyä hänen työuransa kaikissa vaiheissa.

Ammattitaitoisesti ja pitkäjänteisesti toteutettu toiminta tukee osaltaan työssä jaksamista ja työkyvyn säilymistä sekä ehkäisee työkyvyttömyyttä. Samalla se parantaa yritysten kannattavuutta ja toimintakykyä kestävällä tavalla.

Työkykyä arvioidaan suhteuttaen työntekijän voimavarat työn vaatimuksiin. Voimavarat käsittävät terveyden ja toimintakyvyn, koulutuksen ja osaamisen, arvot ja asenteet sekä motivaation ja työtyytyväisyyden. Voimavarojen tarve riippuu työn ruumiillisista ja henkisistä vaatimuksista, työympäristöstä ja työyhteisöstä.

Toiminta on perusluonteeltaan työpaikan omaa toimintaa, joka toteutetaan työnantajan ja henkilöstön yhteistyönä. Työterveyshuolto toimii työyhteisön tukena.

www.finlex.fi 1383/2001, 3 §

Työyhteisön toimivuuden edistäminen

Työyhteisön toimivuuden edistämistä tehdään pitkäjänteisesti yhteistyössä yrityksen johdon ja henkilöstöhallinnon kanssa. Tavoitteena on työn hallinnan parantuminen ja työn sujuvuuden esteiden poistaminen. Toimimme asiantuntijoina erilaisissa kriisi- ja konfliktitilanteissa sekä annamme ohjausta ja tukea. Työterveyshuolto tukee yritystä ja henkilöstöä muutostilanteissa sekä osallistuu epäasiallisen kohtelun poistamiseksi työpaikoilta.

Työhyvinvointitoiminta on perusluonteeltaan työpaikan omaa toimintaa, joka toteutetaan työnantajan ja henkilöstön yhteistyönä eri toimijoiden kanssa. Työterveyshuolto toimii työyhteisön tukena.

Ryhmätoiminnat, kurssit, koulutukset ja tapahtumat

Suunnittelemme ja järjestämme tilaisuuksia yritysten tarpeiden mukaan hyödyntäen laaja-alaista kokemustamme esim.

– ensiapukoulutukset
– niska- ja selkäryhmät
– ergonomiakoulutukset
– painonhallintakurssit
– liikuntaryhmät
– UKK-instituutin 2 km:n kävelytestit
– tupakasta vieroituskurssit

LUE LISÄÄ AJANKOHTAISISTA TAPAHTUMISTA

Ergonomia

Ergonomia on työn, työmenetelmien ja työvälineiden sovittamista ihmisen ominaisuuksia ja tarpeita vastaaviksi. Työterveyshuolto auttaa ergonomian toteuttamisessa työpaikoilla esim. osallistumalla työtilojen suunnitteluun ja järjestämällä koulutusta.

Ergonomiatietoutta hyödynnetään työtilojen ja työolojen suunnittelussa ja kehittämisessä, työtapojen ja työliikkeiden ohjauksessa ja koulutuksessa.

www.ttl.fi/ergonomia

Työnohjaus

Jos oman työpaikan tai työterveyshuollon toimenpiteet eivät riitä, on käytettävissä eri tilanteisiin sopivia kuntoutusmuotoja. Aloitteen kuntoutukseen voi tehdä henkilö itse, työnantaja tai työterveyshuolto. Työterveyshuolto seuraa kuntoutuksen vaikuttavuutta esim. tapaamisten ja seurantapäivien avulla.
www.kela.fi

ASLAK
Aslak on Kelan kehittämää työssä käyvään väestöön kohdistettua ammatillisesti syvennettyä lääketieteellistä kuntoutusta.

TYK
Tyk- kuntoutus on Kelan järjestämää työkykyä ylläpitävää ja parantavaa valmennusta. Kuntoutukseen osallistuminen edellyttää työnantajan sitoutumista työolojen kehittämiseen.

Yksilöllinen laitoskuntoutus
Kuntoutus myönnetään ensisijaisesti työikäisille, joilla on tarvetta työkykyä palauttavaan tai parantavaan kuntoutukseen.

Kuntoremontti
Kuntoremonttikurssi on varhaiskuntoutusta, jota esim. ammattiliitot tai työeläkejärjestöt järjestävät omille asiakkailleen. Hae em. sivuilta hakusanalla kuntoremontti.

Henkilöstön terveyden edistäminen

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen työpaikalla on työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon yhteistyötä. Toiminta on menestyksellistä, kun kaikki ovat motivoituneita toimintaan.

Tämä voidaan saavuttaa

– kehittämällä työtä, työyhteisöä ja työympäristöä
– edistämällä työntekijöiden aktiivista osallistumista ja
– rohkaisemalla henkilöstöä kehittämään itseään.
– Työterveyshuolto antaa tukea esimiestyöhön ja yhteistyön kehittämiseen työyhteisössä, jotta henkilöstön terveyden edistäminen olisi suunnitelmallista ja pitkäjänteisestä.

Yksilötasolla kannustetaan henkilöstöä huolehtimaan omasta terveydestään riittävällä levolla ja liikunnalla sekä monipuolisella ravinnolla. Tavoitteena on saada ihmiset kiinnostumaan itsestään ja huolehtimaan omasta fyysisestä sekä henkisestä hyvinvoinnistaan.

Terveystarkastukset

Terveystarkastuksen tarkoituksena on ennaltaehkäistä työstä ja elintavoista johtuvia terveyshaittoja sekä ylläpitää ja edistää työkykyä ja jaksamista. Terveystarkastuksissa kartoitetaan asiakkaan terveydentila, toimintakyky ja työn asettamat vaatimukset sekä tiedotetaan työhön liittyvistä terveysvaaroista. Näiden perusteella arvioidaan asiakkaan soveltuvuus työhön. Terveystarkastuksessa laaditaan terveyssuunnitelma, jossa asiakas määrittelee henkilökohtaiset tavoitteet. Lisäksi sovitaan, miten tavoitteita seurataan ja tarkistetaan.

Terveystarkastukseen kuuluvat lakisääteiset tarkastukset, (työhön sijoitus- ja määräaikatarkastus, vajaakuntoisuustarkastus). Työnantaja voi myös tarjota vapaaehtoisia terveystarkastuksia, kuten ikään perustuvia terveystapaamisia, silloin kun työssä ei esiinny erityistä terveysvaaraa tai terveysvaatimuksia.

www.finlex.fi 1383/2001

Päihdeongelman hoito ja ennaltaehkäisy

Päihdeongelmat ja alkoholin suurkulutukseen liittyvät terveyshaitat ovat keskeisiä työkykyä alentavia tekijöitä. Päihteet ovat usein taustatekijöinä tapaturmissa ja lisäävät sairastavuutta. Päihdeongelman mahdollisimman varhainen esille otto on kaikkien asianosaisten etu. Päihdeongelmaisten varhainen tunnistaminen on osa ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa. Käytämme AUDIT-kyselyä seulonnan apuvälineenä ja suurkuluttajien mini-interventiota.

Oma-aloitteinen kuntoutukseen hakeutuminen on tuloksellisinta. Tarvittaessa ongelmaan puututaan aktiivisesti hoitoonohjauksella, mikä tehdään yhteistyössä esimiehen kanssa. Työpaikalla tulee olla ongelmatilanteita varten yhteistyössä sovittu hoitoonohjausmalli. Päihdeongelman hoito ja hoitoonohjaus toteutetaan työterveyshuollossa leimaamatta ja luottamuksellisesti. Jos huumetestaustoimintaa harjoitetaan, tulee työpaikalla olla työterveyshuoltolain (1383/2001) mukainen päihdeohjelma, jonka laatimisessa työterveyshoitaja voi olla apuna.

www.paihdelinkki.fi, www.finlex.fi

Ensiapukoulutus

Työnantajan lakisääteinen velvollisuus on järjestää työpaikan ensiapuvalmius. Työterveyshoitajamme ovat mukana auttamassa ensiavun järjestämisessä ja ensiapukoulutuksessa.

Kotkan Työterveys Oy järjestää ensiapukoulutusta. Koulutuksessa otetaan huomioon työpaikkojen erityisvaatimukset ensiavulle. Kaikki työterveyshoitajamme ovat SPR:n koulutuksen suorittaneita ensiapukouluttajia ja tuntevat työpaikan erityisolosuhteet.

Järjestämme ensiapu I kurssia 16h, hätäensiapukursseja 8 h ja ensiavun kertauskursseja 6-4 h.

Työterveyspainotteinen sairaanhoito

Sairaanhoidon järjestäminen on työnantajalle vapaaehtoista. Järjestämme mielellämme ennaltaehkäisevän työterveyshuollon lisäksi yrityksellenne joustavat sairaanhoitopalvelut.

Sairaanhoitopalveluihin yhdistetään työpaikkojen tuntemukseen perustuva erityisosaaminen niin, että se palvelee myös työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnittelua ja toteuttamista.

Ennalta varattavien vastaanottoaikojen lisäksi meillä on joka päivä työterveyslääkärin ja hoitajan ajanvaraukseen perustuvia vastaanottoaikoja äkillisiä sairastumisia varten.

Mikäli yritys on tehnyt sopimuksen työterveyshuollon sairaanhoitopalveluista yleislääkäritasoinen sairaanhoito sisältää:

- työterveyslääkärin ja hoitajan sairasvastaanotot
- toimintasuunnitelmassa sovitut laboratorio- ja -röntgentutkimukset
- toimintasuunnitelmassa sovitut fysioterapia palvelut
- työtapaturmien ja ammattitautien hoito ja seuranta
- työperäisten sairauksien hoito ja seuranta
- työhön ja työkykyyn liittyvät sairaudet

Jos sairastut

Kun sairastut äkillisesti eikä esimiehen lupa poissaoloon riitä, soita ajanvarausnumeroon, jossa oireidesi perusteella arvioidaan ohjataanko sinut hoitajan vai lääkärin vastaanotolle.

Ennalta varattavien vastaanottoaikojen lisäksi varaamme joka päivälle lääkärin päivystysaikoja äkillisiä sairastapauksia varten. Meillä on myös kokopäiväinen hoitaja palvelemassa päivystysvastaanottoa ajanvarauksella.

Sairausloman tarpeellisuuden arvioiminen ja sairasloman kirjoittaminen vaativat vastaanottokäynnin. Sairaslomaa ei myönnetä takautuvasti tai puhelimitse. Hoitajan myöntämää sairaslomaa (1-3pv) voi jatkaa vain työterveyslääkäri.

Työfysioterapian pääpaino on tuki- ja liikuntaelinvaivojen ennaltaehkäisyssä ja KTO:n fysioterapiassa ei käytännössä toteuteta pitkiä fysikaalisia hoitosarjoja. Fysioterapian avulla usein pystytään ennaltaehkäisemään vaivojen kroonistuminen ja lyhentämään tules-sairaspoissolojen kestoa.

Työfysioterapeutin asiantuntemusta käytetään avuksi myös työkyvyn arvioinneissa, kun tarvitaan fysioterapeutin näkemystä siitä kohtaako työn asettamat vaatimukset ja työntekijän fyysinen toimintakyky. Työfysioterapeutti antaa vastaanotolla tarvittaessa myös liikuntaneuvontaa liittyen terveyden/työkyvyn ylläpitämiseen ja toteuttaa kuntoutusten seurantakäyntejä.

Tapaturmat

Työssä tai työmatkalla sattuneet tapaturmat luokitellaan työtapaturmaksi. Tapaturman hoitoon liittyvien kustannusten korvausvelvollisuus on työnantajan tapaturmavakuutusyhtiöllä. Tästä syystä vastaanottokäynnillä tulee olla mukana työnantajan täyttämä vakuutustodistus, josta ilmenee tapaturman tapahtumatiedot ja vakuutusyhtiö. Työnantaja tekee lisäksi vahinkoilmoituksen vakuutusyhtiölle tapaturmasta.

Työtapaturmat ja ammattitaudit

Työssä tai työmatkalla sattuneet tapaturmat luokitellaan työtapaturmaksi. Työtapaturman hoitoon liittyvien kustannusten korvausvelvollisuus on työnantajan tapaturmavakuutusyhtiöllä. Tästä syystä vastaanottokäynnillä tulee olla mukana työnantajan täyttämä vakuutustodistus, josta ilmenee tapaturman tapahtumatiedot ja vakuutusyhtiö. Työnantaja tekee lisäksi vahinkoilmoituksen vakuutusyhtiölle.

Työtapaturmat vaativat aina vastaanottokäynnin joko hoitajalla tai työterveyslääkärillä. Kiireelliset tapaturmat hoidetaan päivystyksenä.

Työterveyshuolto antaa asiantuntija-apua tapaturmien ennaltaehkäisyssä. Tätä työtä tehdään yhteistyössä työnantajan ja työsuojeluorganisaation kanssa arvioimalla ja ennalta ehkäisemällä työhön liittyviä riskejä. Työtapaturmia torjutaan seuraamalla läheltä piti –raportteja, niiden pohjalta tehtyjä toimenpide-ehdotuksia ja korjausten toteutumista

* Jos tapaturma sattuu – toimintaohje (linkki)

Ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta, joka työ- tai virkasuhteen perusteella suoritetussa työssä todennäköisesti on pääasiallisesti aiheutunut fysikaalisista, kemiallisista tai biologisista tekijöistä. Perustutkimukset sairauden selvittämiseksi tehdään työterveyshuollossa ja jatkotutkimuksia varten työntekijä lähetetään erikoissairaanhoitoon, useimmiten Työterveyslaitokselle. Vakuutusyhtiö korvaa tutkimukset, kun ammattitautiepäily on perusteltu, vaikkei ammattitautia todettaisikaan.

Kysy lisää!

Heräsikö kysymyksiä? Jätä kysymyksesi alla olevalle lomakkeelle ja olemme sinuun yhteydessä. Palvelemme sinua kaikkiin työterveyden kysymyksiin liittyen. Voit myös aina halutessasi soittaa meille!

Pyrimme vastaamaan kaikkiin kyselyihin 48 tunnin kuluessa.

020 787 0890 etunimi.sukunimi@kotkantyoterveys.fi