Painonhallinta on monelle ajankohtainen kysymys eri elämänvaiheissa. Taustalla voi olla arjen kuormitus, univaje, työrytmin epäsäännöllisyys, vaihdevuosien hormonaaliset muutokset, lääkitykset, sairauksien vaikutus tai pitkään jatkunut stressi, joka heijastuu sekä syömiseen että palautumiseen. Kyse ei ole yksittäisestä valinnasta tai tahdonvoimasta, vaan kokonaisuudesta, jossa keho, elämäntilanne ja tottumukset vaikuttavat toisiinsa.
Painonhallinnan tavoitteena ei ole pelkkä vaa’an lukema. Tärkeää on terveyden ja toimintakyvyn vahvistaminen, liitännäissairauksien riskin pienentäminen sekä jaksamisen ja työkyvyn tukeminen. Kun eteneminen rakennetaan realistisesti arkeen sopivaksi, tulokset ovat useammin pysyviä.
Kotkan Työterveydessä työterveyshuollon erikoislääkäri Saara Kiventöyry auttaa painonhallinnan haasteissa kokonaisvaltaisesti. Kiventöyryn vastaanotolla voidaan selvittää, mistä painonnousu tai painon hallinnan vaikeus omalla kohdalla todennäköisimmin johtuu, ja millaisilla keinoilla tilanteeseen kannattaa tarttua.
”Painonhallinta onnistuu parhaiten, kun emme lähde syyllistämään, vaan selvitämme rauhassa, mikä juuri sinun arjessasi ja kehossasi painaa vaakakupissa. Sen jälkeen tehdään suunnitelma, jota on mahdollista myös noudattaa”, Kiventöyry kuvaa.
Lähtökohtana huolellinen tilannearvio
Painonhallinnan haasteisiin liittyy usein tekijöitä, jotka jäävät helposti huomaamatta. Siksi ensiarvio on tärkeä. Vastaanotolla käydään läpi painon kehitystä, aiempia yrityksiä, syömisen rytmiä, unta ja palautumista sekä kuormitusta. Tarvittaessa arvioidaan myös liitännäissairauksia ja riskitekijöitä, kuten kohonnutta verenpainetta, rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä, uniapneaa tai sokeriaineenvaihdunnan muutoksia. Joskus painonhallintaa vaikeuttaa kilpirauhasen toiminnan häiriö, lääkityksen sivuvaikutus tai pitkään jatkunut stressitila. Kun taustatekijät tunnistetaan, tuki ja hoito voidaan kohdentaa oikein.
Elämäntapojen muutos on painonhallinnan perusta
Elämäntapojen muutos muodostaa painonhallinnan rungon riippumatta siitä, millä keinoilla tilannetta lähdetään työstämään. Ruokavalion ja liikkumisen lisäksi yhtä keskeisiä ovat uni, palautuminen ja stressin hallinta. Moni huomaa, että paino nousee herkemmin silloin, kun yöunet jäävät lyhyiksi tai arki on pitkään kuormittavaa. Tällöin pelkkä ohje ”syö vähemmän ja liiku enemmän” ei riitä, vaan kokonaisuutta on hyvä tarkastella laajemmin.
Käytännössä elämäntapamuutokset painonhallinnassa tarkoittavat useimmiten säännöllisempää ateriarytmiä, kylläisyyttä tukevia ruokavalintoja sekä arkeen sopivaa liikkumista siten, ettei kokonaiskuormitus kasva kohtuuttomaksi.
Jo kohtuullinen ja pysyvä painonpudotus voi tuoda merkittäviä terveyshyötyjä, eikä etenemisen tarvitse olla nopeaa ollakseen vaikuttavaa.
Kun elämäntapamuutokset eivät yksin riitä
Kaikki eivät saa riittävää apua pelkistä elämäntapamuutoksista, vaikka ohjaus olisi laadukasta ja motivaatio vahva. Lihavuus on monitekijäinen sairaus, ja siihen liittyy biologisia mekanismeja, jotka voivat ylläpitää nälän tunnetta, hidastaa laihtumista ja altistaa painon palautumiselle. Tällaisessa tilanteessa on perusteltua keskustella myös lääkkeellisistä vaihtoehdoista.
Lääkehoitoa voidaan harkita, kun painoindeksi on selvästi koholla tai kun ylipainoon liittyy sairauksia, joiden hoitoa ja ennustetta painon lasku parantaa. Soveltuvuus arvioidaan aina yksilöllisesti. Päätöksenteossa huomioidaan terveydentila, muu lääkitys, aikaisemmat kokemukset sekä se, millainen seuranta on käytännössä mahdollista toteuttaa.
Lääkehoito osana kokonaisuutta
Nykyisin lihavuuden hoidossa on käytössä useita lääkkeitä, joiden vaikutus perustuu esimerkiksi ruokahalun säätelyyn, kylläisyyden vahvistumiseen tai rasvan imeytymisen vähentämiseen. Osa valmisteista on suun kautta otettavia, osa pistettäviä. Lääke ei kuitenkaan korvaa elämäntapamuutoksia, vaan sen tehtävä on tukea niitä, etenkin silloin kun nälän tunne tai mieliteot tekevät painonhallinnasta kohtuuttoman vaikeaa.
Lääkehoidossa seuranta on tärkeää. Seurannassa arvioidaan hoidon tehoa, mahdollisia haittavaikutuksia sekä sitä, miten hoito vaikuttaa arkeen, jaksamiseen ja esimerkiksi syömisen hallintaan. Jos lääkitys ei tuo riittävää hyötyä tai se aiheuttaa merkittäviä haittoja, suunnitelmaa muutetaan. Myös hoidon lopettamiseen ja painonhallinnan ylläpitoon tarvitaan suunnittelua, jotta saavutetut tulokset kestävät arjessa.
On hyvä tiedostaa, että suurin osa lihavuuden lääkehoidoista on omakustanteisia ja kustannus voi olla merkittävä. Vastaanotolla asiat käydään läpi avoimesti, jotta valinta on taloudellisesti ja käytännöllisesti realistinen.
Joskus ajankohtaiseksi tulee myös leikkaushoito
Vaikeassa lihavuudessa, erityisesti silloin kun liitännäissairauksia on useita tai ne ovat vaikeaoireisia, voidaan harkita myös leikkaushoitoa. Leikkaus ei ole oikotie, vaan osa hoitopolkua, joka edellyttää sitoutumista seurantaan ja elämäntapojen muutokseen. Työterveyshuollossa voidaan tehdä alkuarvio, selvittää kokonaisriskejä ja ohjata tarvittaessa jatkohoitoon.
Tukea painonhallintaan Kotkan Työterveydestä
Painonhallinta ei ratkea yhdellä käynnillä. Usein paras tulos syntyy siitä, että eteneminen jaetaan selkeiksi askeliksi ja tukea on saatavilla matalalla kynnyksellä myös silloin, kun motivaatio horjuu tai elämäntilanne muuttuu. Saara Kiventöyry auttaa valitsemaan keinot, jotka sopivat juuri sinun tilanteeseesi, ja rakentamaan suunnitelman, jota on mahdollista toteuttaa pitkäjänteisesti.
Jos painonhallinta mietityttää, varaa aika Kotkan Työterveyteen. Vastaanotolla saat tilanteeseesi sopivan arvion ja hoitosuunnitelman, jossa huomioidaan sekä lääkkeettömät että lääkkeelliset vaihtoehdot.
Teksti on yleisluonteista tietoa eikä korvaa yksilöllistä lääketieteellistä arviota. Hoitopäätökset tehdään aina vastaanotolla kokonaistilanne huomioiden.
Lisätiedot ja ajanvaraukset Saara Kiventöyrylle asiakaspalvelustamme puh. 020 787 0890.